Hyvää syntymäpäivää..

..minulle. 27-vuotta. Hmm, oon varmaan jonkun syysmasennuksen vallassa. 27-vuotta ja tuntuu etten ole elämässäni saanut mitää aikaiseksi. paitsi tiytysti Pikku-E, en mie sitä ole unohtanut, e onkin päivieni valon lähde. Ja onhan minulla muukin perhe joka kaikki kaikessa ja elämän ilo. Muu valo onkin kadonnut syksyn ankeuteen.

Ja jos jätetään nyt perhe ulkopuolelle, tunnen itseni erittäin aikaan saamattomaksi. Ideoita olisi vaikka muille jakaa, mutta niiden toteuttamiseen en löydä itsestäni voimia millään. Osittain varmaan vaikuttaa myös jokin moinen univelka mitä on nyt pari viime kk tässä podettu, pikku-e:n uni itkuilun takia(ja jos e ei itkeskele öisin, niin en vain muuten vaan saa unta)

tiedän sen, että olen aina ollut taipuvainen syysmasennukseen, nyt vaan harmittaa, kun kerrankin olisin kotona ja aikaa olisi tehdä kaikkea en vain saa itseäni niskasta kiinni.
Tunnustaako kukaan muu syys masennuksen oireita ja olisko sen selättämiseen jotain kotikonsteja?

Mutta kyllä! tänään tosiaan täytin 27-vuotta. Rakas mieheni muisti minua jo heti aamusella sanallisesti hyvät huomenet toivottaen ja onnitellen ja töiden jälkeen sain kimpun ruusuja ja suklaata, NAMS. Suklaasta minä tykkään.